Olennaista on että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kehon asento ja mielen asenne on jotain, mikä kulkee käsi kädessä. Ei ole vain pelkästään mitään mielen taitoja, vaan myös kehon hallinnan taitoja.

Minä, Ykä ja kehotietoisuus
Timo Klemola on filosofian dosentti ja tietoisuustaitokouluttaja, joka
on harjoittanut pienen ikänsä itämaisia juttuja, budhalaista
filosofiaa, taijita, karatea sekä tutkinut länsimaisen filosofian ja
tutkimuksen kautta kehotietoisuutta. – Mitä minä teen, on enemmänkin
ennalta ehkäisevää lääketiedettä, hän naurahtaa.
– Länsimaisessa kulttuurissa ihminen hahmotetaan kaksijakoisena. Esimerkiksi lääketieteen alueella meillä ihminen jaetaan kahtia, fysioterapeutit hoitavat kehoa ja psykoterapeutit mieltä. He eivät saa kosketella toistensa alueita ollenkaan, muuten tulee turpiin ja siitä kritisoidaan. Se on tapa, miten me lääketieteen kautta jaamme ihmisen. Oikeasti ihminen ei jakaudu näin vaan on kokonaisuus, vakuuttaa Klemola.
Ykä asustaa päässä
– Meillä kaikilla puhuu päässä joku, jota itse kutsun Ykäksi. Sitä voi kutsua myös egoksi tai minäksi. Ykä on ongelmallinen kaveri, sellainen päällepäsmäri. Illalla kun menet nukkumaan, se jatkaa työtään, puhuu päässäsi etkä saa unta. Emme ole edes tietoisia siitä, että Ykä vedättää meitä koko ajan sinne sun tänne. Suurimman osan ajasta se viihdyttää meitä, soittaa musiikkia, aukaisee telkkarin, juttelee kaverien kanssa, asuu yleensä tulevaisuudessa tai menneessä – tämä kaikki on vain sellaista täytettä, jossa kaaoksessa tietoisuus ja keho ovat aikalailla sekaisin.
Tämä Ykä pitäisi saada edes joskus rauhoittumaan. Siinä keskeistä on keho, sillä sen tietoisuus rauhoittaa sitä kaveria. Joudun tekemään paljon työtä sen tosiasian kanssa, että meillä ihmisillä on keho hukassa. Kehon tietoisuus on mykkää puhetta, tuntemuksia. Kun keskityt kehosi tuntemiseen, mielesi rauhoittuu. Tuntemista opastavat useat terveysliikuntalajit ja tekniikat, esimerkiksi jooga ja taiji, joissa tehdään rauhallisia liikkeitä hengityksen tahdissa – se nostaa kehon tietoisuutta ja rauhoittaa mieltä.
– On optimaalinen kehonasento ja optimaalinen mielen asento. Kun ihminen harjoittaa itseään, hänellä on optimaalinen tapa kantaa kehoaan. Kun löydät kehon pystylinjauksen, voit silloin olla rentona. Jos nojaat jonnekin suuntaan, joudut jännittämään itseäsi. Kehon pystylinjaus, keskilinjaus, ne ovat asioita joita opetan muun muassa näyttelijöille ja tanssijoille.
– Ajattelen että meillä on myös optimaalinen tietoisuuden asento. Harmittavan usein ihminen vetää kehoa vain tiedottomasti perässään, ja jos sattumalta lyö varpaansa kynnykseen, hän vasta tulee tietoiseksi kehostaan. Tämä on problematiikka, jota käsitellään lähes kaikessa mitä teen ja koulutan, kuvaa Timo Klemola.
Hidasta liikettä
Normaali mieli vaatii harjoitusta, jotta se näkee maailman sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin sen kuvittelee olevan.
– Koko mielen harjoittamisen perinne lähtee siitä että harjaantumaton mieli tulkitsee maailmaa väärin, koska se tekee niin hirmuisen nopeita johtopäätöksiä. Se katsoo johonkin ja salamana on jo syntynyt tulkinta siitä, mistä on kysymys. Kun harjoitamme mieltä ja hidastamme tätä prosessia, samoin kuin kehon puolella hidastamme liikettä, tulemme tietoisemmaksi kehosta ja liikkeen vivahteista. Mielen puolella hidastamme tiedostamisen prosessia, jotta tulisimme tietoiseksi aistien läsnäolosta. Silloin syntyy aivan uudenlaiset käsitteet, miten maailmaa tulkitaan. Osata hidastaa kehon liikettä ja mielen liikettä, nämä ovat perusajatuksia tietoisuustaitojen opiskelussa.
Onko jokin asia, jota tahtoisit lopuksi korostaa lukijalle?
– Jaa-a, tästä avautuu ovia miljoonaan suuntaan...eräs tärkeä on
läsnäolotaito! Ykä joka puhuu, on jatkuvasti tulevaisuudessa tai
menneisyydessä. Se murehtii menneitä tai suunnittelee tulevaisuutta, se
on harvoin läsnä tässä hetkessä. Kehotietoisuus on paikka, josta voit
etsiä tietoisuutta tähän hetkeen. Yksinkertaisesti, hengittämällä
muutaman kerran rauhallisesti ja keskittyneesti, olet tietoinen missä
olet tällä hetkellä. Keho on tie läsnäoloon.

